Paluu Marjaniemeen

Juhlapaikka: Villa Marjaniemi
Tilaisuuden luonne: Häät
Sää: Kesäinen päivä keskellä takatalvea

Pitkästä aikaa blogihommia. Tekstin tuottaminen on ajoittain vaikeaa, kun ei haluaisi toistaa itseään. Bändin näkökulmasta keikat ovat perusrungoltaan melko samanlaisia. Paikan etsintä/löytäminen, roudaus (roudausreitin säikähtäminen, toimivan reitin löytäminen, helpottuminen, kantaminen, kamojen kasaaminen), soundcheck, odottelu, soittaminen ja pakkaaminen, kierrosten laskeminen ja yöhön päättyvillä keikoilla unen houkuttelu. Näistä voi aina kirjoittaa, mutta se on tylsää eikä kerro keikasta loppujen lopuksi mitään. Paikka ja kuulijat kuitenkin vaihtuvat ja siten tunnelma, minkä kautta omakin kokemus on eri joka keikalla ja tekee kustakin omanlaisensa. Häissä on toisaalta ollut aina jotain samaa. Perinteet kantavat ohjelmaa eteenpäin ja ihmiset ovat hyvällä tuulella. Itse tykkään häistä kovin paljon. Love is in the air. Itsestä tuntuu kuitenkin hiukan varastamiselta tai vaitiolovelvollisuuden rikkomiselta se, että bändin jäsenenä kirjoittaisin juhlan tärkeistä asioista ja merkityksellisistä hetkistä. Omasta kokemuksesta voi aina kirjoittaa jotain, mutta sekin on vain 1/5 koko totuudesta. Tässä välissä seilaaminen on bändiblogin kirjoittajan haaste.

Onneksi aina voi kirjoittaa säästä… Toukokuiset häät – sää aina kysymysmerkki. Toki Suomen kesässä viikonloppu kuin viikonloppu on aina yllätyys sään osalta. Muistelen erästäkin keikkaa heinäkuussa +13C ja vettä vaakatasossa… Tänä lauantaina kuitenkin sää suosi ja oli kuin morsian. Kaunis, lämmin, sopiva tuuli. Ei räntää, kuten ympäröivinä päivinä. Omalta osaltani vältyin iltapäivän hieltä kun kamat oli jo minulta salaa käyty heittämässä sisään puoliltapäivin. Siinä minä siis odottelin Marjaniemen portailla auringonpaisteessa tovereitani saapuvaksi. Pienten vastoinkäymisten jälkeen saimme johdotkin paikoilleen ihan hyvissä ajoin. Hiukan piti vetää vatsaa sisään bändin kesken, sillä jo rummut täyttivät puolet meille varatusta erkkerisyvennyksestä. Eläytymiselle oli siis minimaalisesti tilaa (taisin polkaista jotain Juhan efektipoljinta vahingossa), mutta kääntöpuolena biisien välillä on helppo nopeasti neuvotella kun toinen on kyljessä kiinni. Ja läheisyyshän lämmittää? Backstageja on myös moneen junaan, mutta Marjaniemessä se taas oli ihan parasta antia. Oma huone käytössä ja lähes privaattivessakin. Omaa vuoroa odotellessa on mukava soitella kitaraa juhlaväkeä häiritsemättä ja jutella sekavia.

Perinteiseen tapaan duoilimme Arin kanssa ruokailun taustalla soitellen hempeää rakkausmusiikkia. Miten niin monet rakkauslaulut kertovat muuten ikävöinnistä? Hieno Jotain jää -valssikin tarkastelee asiaa menettämisen kautta. Kaipa se on tämä slaavilainen musiikkiperintö. Duosession jälkeen saimme nautiskella erittäin laadukasta ja herkullista ruokaa. Pitää syödä että jaksaa!

Henkilökohtaisesti sanoisin, että itseä eniten jännittävät hetket ovat a) illan ensimmäinen biisi ja b) häävalssi/-tanssi. Ekan biisin aikana oikein näkee kun korvat höröttävät ja katseet kääntyvät. Häävalssi taas on mielestäni se kappale, jonka pitää olla täydellinen. Morsiuspari saa kompuroida sen minkä ehtii, mutta bändin pitää onnistua. Joskus a) ja b) ovat sama kappale. Onneksi tänään pahin jänskätys liukeni jo ruokailun aikana, Kulkurin valssi kuulosti siltä miltä pitikin ja sen jälkeen kaikki olikin ns. helppoa. Omalta osaltani nautin kovasti siitä, että olin edellisistä kerroista poiketen keikalla terveenä ja ilman flunssalääkearsenaalia. Kun on täysissä ruumiin ja sielun voimissa pääsee tietysti ihan eri tavalla fiilikseen, vaikka oudosti käheälläkin puheäänellä laulu on kulkenut.

Siinä se ilta eteni ja olisiko ollut varttia yli yksi kun jouduimme lopettelemaan viimeisen hitaan jälkeen. Setit menivät jotenkin hirveän nopeasti, vaikka ihan tavallisen määrän soitimme. Itsellä olisi ollut virtaa soitella vielä, mutta minkäs teet kun ovet menevät lukkoon. Juhlaväkikin oli vielä juhlatuulella ja keräsimme kamat Haddawayn ja Robinin tahdissa.

Seuraavaan kertaan… Amalian psta Anna

  0 COMMENTS

Juhlaa Juliniassa

Amalia Juliniassa

Juhlan luonne: 60-vuotissyntymäpäivät
Paikka: Ravintola Julinia
Sää: Loskainen

Saavuimme noin pari tuntia ennen juhlan alkua valmistautumaan. Juhlapaikkahan sijaitsee aivan Turun keskustassa, joten matka-aikaan ei tarvinnut varata paljonkaan aikaa. Ainakaan minun, joka asun Turussa ja sain kyydin. Palvelu toimii! Aiemmin blogissa pohdiskelemieni soundiproblematiikan sekä soittoon varatun tilan lisäksi kysymysmerkki on aina reitti pakun perästä soittonurkkaukseen. Aluksi hiukan jännitti, että saamme kantaa isot lootat neljänteen kerrokseen, mutta onneksi oma tilahahmotus petti ja laatikot mahtuivat hissiin. Muutenhan kulku oli esteetön, joten aika tehokkaasti saatiin tavarat paikan päälle.

Lue lisää

  0 COMMENTS

Meidät huolittiin!

Juhla: Turun laivanselvitys- ja huolintaliikkeiden yhdistyksen 90-vuotisjuhla
Paikka: Virastotalo
Sää: Kylmä!

Ensivaikutelma tilasta. ISO. Kerrankin voidaan levittäytyä eikä tarvitse pelätä hampaidenlähtöä tai kylkimustelmia. Jee! Tilan kovat materiaalit ja korkeus vaikuttivat kyllä soundipolitiikkaan jälleen kerran. Asia vain on niin, että jokainen keikka on armo uus – jokainen tila on erilainen kuin treenikämppä. Siinä sitten vaan veivataan niin kauan, että ollaan tyytyväisiä. Asetuttuamme kävimme hieman keräämässä vielä voimia elikäs lähdimme pois jaloista, kun juhlavieraat saapuivat paikalle ja virallinen osuus suoriutui. Pääsimme nauttimaan vielä hyvästä cocktailbuffetista ennen soiton alkua omassa, suosikkipresidenttini mukaan nimetyssä privaattilooshissa. Lue lisää

  0 COMMENTS

Kekkerit Kavaltossa

Juhlapaikka: Kavalton tila, Piikkiö
Juhlatilaisuuden luonne: Yhdistyksen synttärit
Sää: Semmoinen mukava

Ensimmäistä kertaa Kavaltossa soittamassa! Itsellehän paikka on sikäli tuttu, että oma hääjuhla oli Navetan vintillä, mutta nyt suunnattiin metsän siimekseen Tuurunlinnaan. Lue lisää

  0 COMMENTS

Marjaniemen malliin

Paikka: Villa Marjaniemi / Ruissalo
Juhlan luonne: Häät
Sää: Mukavan viileä ja sitten taas satoi

Näihin häihin lähdin oikein hyvillä mielin, sillä ehdimme tapaamaan naimisiinmenijät pariin otteeseen ja tuntui, että tulossa on mukavat ja rennot häät muutamin yllätysnumeroin. Myös keikkapaikan sijainti lämmitti sydäntä, Ruissalolla toki aina erityinen paikka sydämessäni, mutta myös alle 20km yöllä kotiin on kiva. Mielenkiinnolla suuntasimme myös tutustumaan yli 150v vanhaan juhlapaikkaan. Lue lisää

  0 COMMENTS

Tarmokasta menoa

Konsertin luonne: Syntymäpäivät
Paikka: Tarmon Talo, Turku
Sää: Lumimyrsky

Kolmekymppisjuhlia oli tarkoitus viihdyttää tänä iltana. Roudaus sujui kivasti ja pitkästä aikaa päästiin oikein lavalle soittamaan. Ennen aloitusta piti käydä vähän tankkaamassa ja lähdimme pois jaloista Bremerin antimia koittamaan. Lue lisää

  0 COMMENTS

Suurtorilla soi

Konsertin luonne: Karonkan jatkot
Paikka: Vanhan raatihuoneen sali, Suurtori, Turku
Sää: Suomen talvi

Viime perjantaina saimme nauttia kotikaupunkikeikasta (tai no taidan olla ainoa Turussa asuva, mutta kuitenkin) ja siksipä duuni alkoi vasta kuuden aikaan. Toki kamat oli pakattu treeniksellä pakuun jo aiemmin Arin ja Juhan toimesta, joten sain ystävällisesti luvan tulla suoraan keikkapaikalle. Olimme varautuneet kantamaan kamoja portaita, mutta onneksi paikka olikin raatihuoneen sali, minne pääsee hissillä. On siinäkin oma venkuttamisensa, mutta voisi olla kurjemminkin. Saimme kamat kasaan aikataulussa, samoin soundcheckin, ja siirryimme odottamaan h-hetkeä Bremeriin. En nyt viitsi tähän kirjoittaa yhtään siellä kuultua vitsiä. Lue lisää

  0 COMMENTS

Uusi vuosi tuli Pontelaan

Konsertin luonne: Synttärit uudenvuodenaattona
Paikka:  Pontela, Piikkiö
Sää: Kuiva ja pimeä. Ilotulituksia.

Pimeässä tultiin, pimeässä lähdettiin. Sen verran kuitenkin näki, että juhlapaikka oli vanha kivitalo, jonka saliin levitimme tarpeistomme. Olimme liikkeellä nelisin syystä että edes yhdellä meistä oli muodostunut jotain uudenvuodentraditioita, joista ei sovi lipsua. Me muut sen sijaan irtosimme hyvinkin soittamaan. Tilaa oli bändille hyvin, eikä tarvinnut ahtautua. Lue lisää

  0 COMMENTS

Submarinassa taas

Konsertin luonne: Synttäribileet
Paikka:  Submarina
Sää: Pimeä, masentava, kylmä. Sellainen kuin itsenäisyyspäivänä aina.

Itsenäisyyspäivänä Amalia nosti jälleen periskoopin pystyyn ja laskeutui taasen Submarinaan. Tällä kertaa viihdytysvuorossa oli 40-vuotis synttäriporukka. Amalian kaunein jäsen oli liittynyt vieraiden joukkoon, joten homma piti hoitaa kauheimpien jäsenten kesken. Lue lisää

  0 COMMENTS

Submarinassa maallista ja maanalaista

Konsertin luonne: Väitöskaronkka
Paikka:  Submarina
Sää: Vaikea sanoa. Kylmää, kosteaa, pimeää.

Se oli tavallinen perjantaipäivä 22.11.2013, kun saavuimme kuka mistäkin suunnasta kuudelta rakentamaan bändiä kasaan. Oli oikein mukavaa, että kamat oli jo roudattu sisälle siinä vaiheessa, kun itse ”roudausvaatteineni” saavuin paikalle. Tämähän on muotoutunut ns. hauskaksi sisäpiirin vitsiksi, kun heinäkuun keikalla Mika tiedusteli, että koska aion vaihtaa keikkavaatteet päälle. Niin, olinhan valinnut roudaukseen kukallisen mekon ja esiintymiskuteet odottivat vielä kassissa. Not! Jatkossa ajattelin valita sen verran paljettia päälle, ettei tarvitse arvailla, onko kyseessä valmistelu- vai suoritusasu. Lue lisää

  0 COMMENTS

Synttäreillä Huittisissa

Konsertin luonne: Syntymäpäiväjuhla
Paikka:  Wanha Wpk, Huittinen
Sää: Viileä, aurinkoinen

Amalia saapui taas kolmessa osassa paikalle. Vihreä keikkabussi pakattiin yhteistuumin treeniksellä, josta kaarrettiin Runosmäen Supermarketin evästarjonnan kautta kohti Huittisia. Fiilis oli hyvä, ja kamat saatiinkin nopeasti kasaan. Rummut saapuivat vähän myöhemmin omalla kyytillä ja hekin ehtivät hyvin. Lue lisää

  0 COMMENTS

Häähumusta on hyvä aloittaa

Amalia keikalla

Konsertin luonne: Häät
Paikka: Kartanon karkuri, Uusikaupunki
Sää: Tuulinen, päivällä paistoi, illalla luulimme joutuneemme aikakapselissa suoraan syyskuun loppuun.

Matka soittopaikalle suoritettiin kolmessa osassa: Kamat, basisti, kitaristi ja ja minä eli kiipparisti ajelimme vihreällä vaaralla Turusta Ugiin. Toinen kitaristi tuli perässä omalla kyytillä. Rumpali hankki keikkafiilistä Pori Jazzeilta ja saapui (ajoissa) sieltä suoraan keikalle. Roudauksen ja soundcheckin jälkeen miesten vaatteiden vaihto tapahtui sujuvasti kotasaunan terassilla, minkä jälkeen pääsimme tupakeittiöön keikkaa odottelemaan. Itsehän roudasin kukkamekossa, mikä ei kuitenkaan ilmeisesti ollut tarpeeksi hieno esiintymisvaatteeksi, sillä soittotoverini vaikuttivat olevan kovin huolissaan siitä, milloin minä vaihdan iltatamineet päälleni. Noh, vetelin samoilla helmoilla kyllä koko illan. Lue lisää

  0 COMMENTS